Ilmalämpöpumpun toiminta

Ilmalämpöpumpun toiminta

Uudet ilmalämpöpumput vähentävät kotitalouden energiankulutusta tehokkaammin kuin asunnon lisäeristäminen. Tämä selviää Rakennusmaailma-lehden teettämässä tutkimuksessa, joka toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa.
Vanhan omakotitalon lisäeristäminen maksaa itsensä takaisin vasta vuosien kuluttua, mutta oikein käytettynä ilmalämpöpumppu voi tuoda hintansa takaisin muutamassa vuodessa. Lehden laskelmien mukaan pumpulla voi säästää normitalon 14500 kilowattitunnin vuosikulutuksesta jopa 55 prosenttia. Jos vuosikulutus olisi ilman pumppua noin 17900 kilowattituntia, pumppu leikkaisi kulutusta 32 prosenttia.
Vanhassakin talossa ilmalämpöpumppu säästää energiankulutuksesta teoriassa jopa 42-58 prosenttia.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että tehokkaimmat pumput antavat lämpöä jopa -20 asteen pakkasessa. Tähän asti pumppujen on arvioitu toimivan noin -15 pakkasasteeseen saakka.Rakennusmaailma-lehden mukaan testattujen pumppujen kärkijoukko on niin tasainen, että lämmitystehossa saavutettavaan hyötyyn vaikuttaa laitemerkkiä enemmän tila, johon pumppu asennetaan, ja laitteen käyttötavat.
Testissä pärjäsivät parhaiten IVT, Mitsubishi Electric, Panasonic ja Toshiba.

Ilmalämpöpumppu toimii pohjimmiltaan kuten kuten jääkaappi, siirtää lämpöenergiaa. Lämmönsiirto tapahtuu joko sisältä asunnosta ulos (jäähdytyskäyttö) tai ulkoa sisälle (lämmityskäyttö). Kylmällä vuodenajalla ( +15 - (-30) °C ), kun lämmitystä tarvitaan, voidaan lämpöenergiaa siirtää varsin edullisesti ilmalämpöpumpulla sisätiloihin. Nykyaikainen ilmalämpöpumppu voi parhaimmillaan siirtää yhden kilowatin sähkönkulutuksellä ulkoilmasta saatua lämpöenergiaa jopa 5-5,5 kW sisätiloihin. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. verrattuna suorasähkölämmitteiseen taloon voi lämpöpumpulla lämmittää jopa 5 kertaa edullisemmin.

Kylmäaine siirtää lämpöä

Lämmönkuljettimena ilmalämpöpumpussa toimii kylmäaine, nykyään yleisimmin R410A (ns. uudemman sukupolven turvallisempi kylmäaine). Lämmityskäytössä kylmäaine höyrystetään ulkoyksikössä ja samalla siihen sitoutuu ulkoilmasta lämpöenergiaa. Höyrystymisen jälkeen kylmäaine puristetaan kompressorissa, jolloin kylmäaineen paine ja lämpötila nousevat. Korkeapaineinen tulistunut kylmäaine virtaa tämän jälkeen laitteen ulkoyksiköltä sisäyksikölle kupariputkissa. Sisäyksiköllä kylmäaine lauhdutetaan, jolloin se luovuttaa ulkoa siirretyn lämpöenergian sisätiloihin ja samalla kylmäaineen olomuoto muuttuu korkeapaineisesta kaasusta korkeapaineiseksi nesteeksi. Sisäyksiköltä lauhtunut nestemäinen kylmäaine palaa ulkoyksikön paisuntaventtiilille (elin, joka annostelee kylmäainetta ulkoyksikön höyrystimelle) ja paisuntaventtiilissä kylmäaineen paine ja lämpötila laskevat. Paisuntaventtiili (lämpöpumpuissa elektronisesti ohjattu) annostelee tilanteesta riippuen sopivan määrän kylmäainetta taas ulkoyksikön höyrystimelle ja kierto voi alkaa jälleen uudelleen.

Lämpöpumpun lämpökerroin (COP) ja energiantehokkuus pakkaskeleillä

Ilmalämpöpumpun energiatehokkuutta lämmityskäytössä kuvataan COP-arvolla (lämpökerroin). Yleensä tämä arvo ilmoitetaan laitteen esitteessa +7°C asteen ulkolämpötilassa. Esitteessä mainittu lukema ei kuitenkaan kerro kuinka tehokkaasti lämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa esimerkiksi -15°C asteen ulkolämpötilassa. Jokaisen lämpöpumpun energiatehokkuus lämmityskäytössä on sitä huonompi, mitä kylmempi ulkoilma on. Jos asiaa ajatellaan vuositasolla voidaan vuosittaisena lämpökertoimena (COP) pitää asuinpaikkakunnasta ja vuodesta riippuen n. lukemaa 2 - 3. Eli vuositasolla lämmittäisit ne tilat, jotka lämpöpumppusi voi lämmittää n. 2 - 3 kertaa edullisemmin, kuin suoralla sähkölöämmityksellä tai vaikkapa öljyllä. Mainoksissa ja muussa markkinoinnissa esiintyviä 70-80%:n energiansäästöjä ei sellaisenaan pidä mennä mieltämään oikeiksi ainakaan vuositasolla, vaan asia kannattaa selvittää ammattitaitoisen henkilön kanssa. Kunnollinen lämpöpumppu oikealla käytöllä voi kuitenkin vaikuttaa energiankulutukseen varsin merkittävästi. Suorasähkölämmitykseen verrattuna voidaan säästöä saada aikaan lämmityskuluissa n. 40-50% ja kokonaissähkönkulutuksessa n. 30%.

Jäähdytystoiminto ilmalämpöpumpulla

Ilmasta ilmaan lämpöä siirtävällä laitteena tulee erityisena ominaisuutena mukana myös ilmanjäähdytystoiminto. Veteen lämpönsä luovuttavalla lämpöpumppujärjestelmällä ei jäähdytystoiminto ole toteutettavissa ainakaan aivan yhtä helposti.

Jäähdytyskäytössä laitteen toimintaperiaate on aivan sama. Lämpöä siirretäänkin nyt vain sisältä asunnosta ulos, eikä päinvastoin. Ilmalämpöpumppu toimii siten myös tehokkaana jäähdytyslaitteena. Itse kylmäprosessi on toki aivan sama, sillä erotuksella, että kylmäaine virtaa putkistossa päinvastoin lämmityskättöön nähden ja sisäyksikkö toimiikin höyrystimena ja ulkoyksikkö lauhduttimena. Ilmalämpöpumput ovatkin varsin energiatehokkaita jäähdytyslaitteita. Lämpiminä ajanjaksoina jäähdyttäminen syö hivenen lämmityskaudella saatuja säästöjä, mutta ei merkittävästi. Tok iasunnon jäähdyttäminen maksaa, mutta pitkän lämmityskauden hyötyä et jäähdyttämällä kohtuullisissa määrin saa kovinkaan helposti "syötyä".

 

Helppokäyttöinen laite

Ilmalämpöpumpun käyttö on helppoa, koska koko järjestelmää voidaan ohjata varsin helppokäyttöisellä kaukosäätimellä. Helpoimmillaan käyttäjän tarvitsee vain valita haluttu lämpötila ja jättää loput säädöt laitteen automatiikan hoidettavaksi. Hieman merkistä ja mallisarjasta riipppuen valittavia toimintatiloja ovat automaattitoiminnon lisäksi mm. lämmitys- jäähdytys- puhallus- ja kosteudenpoisto- toiminnot. Toimintatavan lisäksi kaukosäätimestä ohjataan lämpötila-asetusta, sisäyksikön puhallusnopeutta, ilmavirran suuntaa ja ilmanpuhdistustoimintoja. Joissakin malleissa myös sisäilman lämpötilan mittaus hoituu kaukosäätimen anturin toimesta. Näin pyritään saamaan tarkempi lämpötilansäätö huoneeseen viemällä lämpötila-anturi oleskelualueelle. Edellämainittujen toimintojen lisäksi myös ajastintoimintoja ohjataan säätimestä. Ajastin ominaisuudet vaihtelevat tunnin ajastimesta aina monipuoliseen viikkoajastimeen. Liikkeestämme hankittu asennus pitää sisällään aina käytönopastuksen, jossa laitteen toiminnot käydään läpi. Asentaja antaa myös vinkit ja suositukset asetuksille, jotta saat suuriman hyödyn hankkimastasi laitteesta ja sen ominaisuuksista.

Käytön opastus

Helppohoitoinen laite

Ilmalämpöpumppu ei vaadi käyttäjältä mitään suurempia huoltotoimenpiteitä. Yleensä riittää, että sisäyksikön suodattimet pidetään puhtaina ja ulkoyksikön kennon taakse mahdollisesti kertyneet roskat poistetaan pari kertaa vuodessa. Joissakin malleissa laitteen mukana toimitetaan erityinen puhdistussarja sisäyksikön puhdistamista varten. Suurin osa ilmalämpöpumpuista luokitellaan sen verran pieniksi kylmälaitteiksi ettei niille ole välttämätöntä tehdä lakisääteistä vuositarkastusta. Haluttaessa kuitenkin varmistaa laitteen pitkä käyttöikä on mahdollista ja varsin suotavaa tilata määräajoin ennakkohuolto- tai tarkastuskäynti. Tarkastuksessa käydään läpi mm. laitteen sähköliitokset, tarkastetaan kylmäainetäytös, tarkastetaan putkiliitokset mahdollisten vuotojen varalta, testataan laitteston puhaltimien toiminta, kompressorin toiminta ja testataan mahdollisten kompressorinlämmitys- ja sulanapitovastuksien toiminta. Ennakkohuollolla varmistetaan laitteelle pitkä elinkaari ja huoleton käyttö.

 

Siirry takaisin tietopankkiin»

Kysy tarjousta

Ajankohtaista

Kysy tarjousta

Info