5 vastausta ilma-vesilämpöpumpuista

5 Vastausta ilma-vesilämpöpumpuista Öljylämmittäjän näkökulmasta

Mitsubishi Electric ZUBADAN ulkoyksiköt

 

Milloin ilma-vesilämpöpumpun hankkiminen kannattaa?

Ilma-vesilämpöpumppu on hyvä valinta öljylämmityksen rinnalle, kun öljykattilalla on teknistä käyttöikää jäljellä tai kun halutaan kattilanvaihdon yhteydessä mahdollisuus käyttää öljyn rinnalla uusiutuvaa energiaa. Suuri lämmitettävä pinta-ala ja korkea lämmitysenergian kulutus suosivat ilma-vesilämpöpumpun hankintaa.
Ilma-vesilämpöpumpun asentaminen öljylämmityksen rinnalle leikkaa energialaskua merkittävästi. Vuotuinen säästöpotentiaali on keskimäärin 40–60 %. Kiinteistön lämmitysenergian vaatima euromäärä voi siis parhaimmassa tapauksessa yli puolittua. Maalämpöön verrattuina ilmavesilämpöpumpun etuina ovat mahdollisuus hyödyntää olemassa olevaa öljylämmitysjärjestelmää, pienempi hankintahinta ja mahdollisuus käyttää lämpöpumppua myös silloin, kun kaivoja ja keruupiirejä ei voida tai ei haluta rakentaa.
Öljykattilan rinnalle tulevan ilma-vesilämpöpumpun vaatima investointi on noin 8 000 –12 000 euroa.

Millainen lämpöpumppu kannattaa hankkia?

Tarjolla on laaja valikoima. Eroja on niin tekniikassa kuin laadussakin. Ennen pumpun hankkimista on harkittava tarkkaan, millaiseen käyttöön se tulee, millainen talo on energiankulutukseltaan ja millainen on lämmityksen huipputehontarve sekä mitkä ovat lämmönjaon meno- ja paluuveden maksimilämpötilat. Tukena kannattaa käyttää LVI-asiantuntijoita. Kiertävien kauppiaiden kyytiin ei hankinnassa pidä lähteä.
Teknisesti pumppuja on tarjolla kahta perustyyppiä: split- ja monoblock-laitteistoja. Edellisissä kylmäkoneisto on jaettu ulko- ja sisäyksikköön, joiden välillä kiertää kylmäaine. Jälkimmäisissä kaikki tekniikka on sijoitettu ulkoyksikköön. Sen ja varaajan välillä kiertää vesi. Molemmat tekniikat ovat käypiä ratkaisuja öljylämmityksen rinnalla käytettäväksi.
Myös kytkentäteknisesti on tarjolla kaksi perusratkaisua. Toisessa käyttövesi lämmitetään aina öljykattilalla. Toisessa ratkaisussa järjestelmään liitetään vedenlämmitin (lämminvesivaraaja). Lämpöpumppu lämmittää sekä kattilavettä että käyttövettä. Lämpöpumpun esilämmittämä käyttövesi nostetaan loppulämpötilaan vedenlämmittimen kuumalla vedellä.

Milloin lämpöpumpusta on eniten hyötyä?

Eniten tehoa pumpuista saa, kun pakkasta on enintään -15 astetta. Tällöin ne pystyvät tuottamaan +55 asteen lämpöistä vettä, jota vanhat patteriverkostot ja käyttövesiverkostot vaativat. Pakkaskautena ilma-vesilämpöpumpun lämmöntuotto suhteessa sen käyttämään sähköenergiaan (ns. COP-kerroin) pienenee ja noin -20–25 asteessa lämmöntuotto hiipuu kokonaan.
Lämpöpumpun automatiikka hoitaa koko järjestelmän käyttöä ja ottaa automaattisesti öljyllä tuotettua lämpöä lämpöpumpun avuksi, kun ulkoyksikön teho alkaa laskea pakkasen kiristyttyä.

Miten eri lämmönjakotavat vaikuttavat pumpun toimintaan?

Lämpöpumpulla saavutettava energiansäästö on sitä suurempi, mitä alhaisemmalla menoveden lämpötilalla tullaan toimeen. Vesikiertoisessa lattialämmityksessä menoveden lämpötila on noin 20–40 astetta ja patteriverkostoon syötetään tyypillisesti 20–60-asteista vettä.
Käytännössä öljylämmityksen osuus lattialämmitystalossa on patteriverkostotaloa vähäisempi. Molemmilla lämmönjakotavoilla päästään merkittäviin säästöihin energialaskuissa.

Mitä huoltotoimia lämpöpumppu vaatii?

Nykyinen laitesukupolvi on luotettava ja varsin vaivaton käyttää, kun hankinta ja asennus tehdään ammattilaisten avulla. Huoltotoimet liittyvät talvikauteen: automaattisesta sulatuksesta huolimatta kannattaa tarkkailla, ettei pumpun ulkoyksikön ulospuhallussäleikköön tai laitteen pohjaan pääse kertymään jäätä. Ulkoyksikkö on luonnollisesti sijoitettava siten, ettei se peity hankeen.

 

Lähde:
Lämmöllä-lehti1/2018
www.lammolla.fi

KylmäCenter Oy

Levylämmönsiirrin jolla ilma-vesilämpöpumpun energia siirretään kylmäaineesta lämmitysverkon veteen

Putkiston rakentamista / lämmitysverkon muutostyöt

Hydrobox yksikkö